näin perjantain kunniaksi voisi kai filosofoida enemmänkin...

Joitain ennnustuksia olen kirjoittanut ylös tai lähes kaikki mutta välillä usko on mennyt koko asiaan ja etenkin toivo ja olen tuntenut itsenä todella typeräksi ja turhautuneisuuden puusakssa tuhonnut muistiipanoni...osa sitten on hävinnyt lukuisten muuttojen yheteydessä..

Lisäksi kun olen oppinut itse tajuamaan että aika ei pidä paikkansa tai tapahtuma ei ole aina niin mahtipontinen kuin annetaan ymmärtää niin olen soitellut viimeisen kolmen vuoden aikana näkijöille useammin kuin aikaisemmin ja siksi suurin osa muistiinpanoistanikin liittyy tälle ajalle.

Lisäksi en voi suoralta kädeltä dumata ketään näkijää koska ajat voivat heittää vuodellakin...voiko heittää kahdellakin sitä en tiedä....mielestäni ei mutta se jäänee nähtäväksi. Yleensä näkijät sanovat tunteen olevan niin vahvan että olettavat sen tapahtuvan esimerkiksi tänä kesänä ei ensi kesänä...mutta sellaisissakin tapauksissa he ovat saattaneet olla vuoden etuajassa...

Pisin suhteeni eron jälkeen kesti on off pari vuotta...vaikka olinkin tyytymatön suhteeseen otin silti eron suhteellisen rankasti...toinen ero tuli koska en vain osannut jättää sitä miestä vaikka taas olin tyytymätön ja jälleen olin onneton eron vuoksi...

Ehkä vaan halusin todella paljon onnistua ...pidin hänen päättäväisyydestään tehdä asioita...kaipasin turvallisuutta ja mielestäni hän toi sitä, mutta ehkä se rakkaus kuitenkin puuttui...uskottelin sen olevan rakkautta...monestihan me erehdymme luulemaan sitä alku hullaantumista ja ihastumista rakkaudeksi...mutta mielestäni rakkaus voi vaan kehittyäja kasvaa ihanan suhteen myötä...sitä ei voi tuntea ensisilmäyksellä...uskon että ne ensisilmäyksetkin ovat vain sitä huumaa ja kemiaa...minäkin olen kokenut sen...rakkautta ensimmäisestä käden puristuksesta...enkä tule IKINÄ sitä unohtamaan mutta en edelleenkään ole varma olinko rakastunut...mutta jos sen tunteen ikinä saan vielä kokea puhun varmasti rakkaudesta...

Eli en siis ollut rakastunut ja ehkä se suhteessa painoi vaikka kaikki muu tuntui niin hyvältä.
No kun toisen kerran erosimme soitin Rebekalle.
Kerroin tilanteen että olimme eroamaisillaan ja halusin tietää mihin suuntaan vaaka kallistuu...

Näen sinulla kaksi miestä..Rebekka sanoi...toinen on vaalea sinua vahempi ja tummepi on sinua nuorempi.
"mulla on vaan yksi mies mua vanhempi tumma mies...tai nyt jo harmaa"...

Rebekka oli hiljaa mutta pysyi kannassaan...tämä tumma mies on tuottanut sinulle pettymyksiä mutta ei tuota enään...tämän vaalean kanssa sinulla olisi rakkautta.

Mikä hiton vaalea...ei ole vaaleaa koskaan ollutkaan tai en muista ehkä joskus...
"ex mieheni oli vaalea..." naureskelin sitten

"ei...tämä on...tämä on..." Rebekka haki ja haki mutta ei oikein saannut vastausta minulle tai itselleen...
"onko se joku suhde joka on jo päättynyt...mahdollisesti"? kysyin
"ei".....
"no mikä se voi sitten olla...tunnemeko"?
"kyllä...tiedät hänet, mutta teillä ei ole ollut suhdetta"...emme päässeet sen pidemmälle asiassa joten lopetin puhelun.
Outoa...no en siis kokisi kuitenkaan enään pettymystä eli suhteemme sitten jatkuisi.

Puoli tuntia puheluni jälkeen...mies ystäväni lähetti meilin...hän oli vaikeissa asioissa todella raukkamainen ja turvautui meiliin...
Hän halusi suhteemme jäähylle 2 päivää ennen joulua.
Ja minä taas en suostunut jäähylle vaan lähdin samantien siitä suhteesta.

En itkenyt...en ollut vihainen...en ollut mitään mutta koin kuitenkin pettymyksen vaikka Rebekka lupasi ettei niin kävisi...ja kuitenkin kävi...

Tästä ennustuksesta on nyt vuosi ja kolme kuukautta eli voin vain todeta että joko hän näki ajan ihan pieleen ja tällainen tilanne tulee vielä tai sitten Rebekka yksinkertaisesti vaan oli väärässä..

Rebekka kyllä ennusti minulle uudestaan muutama kuukausi sitten jossa hän hauskaa kyllä sanoi seuraavaa
" tapaat tummemman yksityisyrittäjän joka ajattelee vain rahaa...siinä suhteessa ei ole rakkautta...mutta tapaat myös vaalean ja hänen kanssaan sinulla olisi mahdollisuus rakkauteen..."