lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kerran soitin johonkin numeroon tai itseasiassa useammankin kerran koska kerrasta ei usein vielä selviä osaako henkilö ennustaa vai ei.
Hän puhui taukoamatta...henkeä vetämättä...siihen väliin oli vaikeaa kohteliaasti yrittää sanoa että kiitos ja hei...
Tokan kerran kun soitin halusin tietää on off suhteeni jatkuvuutta kun olimme taas "off tilassa" ja mietin mitä pitäisi tehdä. Ehkä myöskin olin liikaa takertunut tähän sielunkumppani, loppuelämän suhde höpinään.
Tämä henkilö joka ei ikinä sanonut nimeään, alkoi taas tuttuun tapaan paasata.
" mitä sinä häntä ihmettelet. Hän on niin elämän myönteinen ja iloinen ja jatkaa elämäänsä joten sinunkin pitäisi....sinä olet taas niin jotenkin allapäin ja iloton etkä osaa mennä eteenpäin ja päästää irti...tämä mies on taas niin valoisa....."
Tässä vain pieni ote siitä pitkästä paasaamisesta...kyyneleet alko väkisinkin tulla silmiini ja itsesääli nosti päätään...
Hän kehui tätä miestä joka oli pettänyt jo niin monta kertaa...loukannut minua ja muita ajattelematta ketään muuta kuin itseään ja hän oli se valoisa ja positiivinen persoona....
HELVETTI kun olinkin tyhmä...tietysti...miksi minä suhdetta mietin...miksi ei elää samanlaista elämää kuin tämä moraaliton arshole...jos se sitten tekisi minusta jälleen valoisan elämän myönteisen ihmisen.
Soitin prepaidista ja puhelu katkesi saldon loputtua. Ostin lisää saldoa vain sanoakseni suorat sanat tälle näkijälle...
"tässä katselin tätä sinun tai teidän karttaa ja kyllä nyt näyttää siltä että helmikuussa muuttaisitte yhteen" hän jatkoi aivan kun puhelu ei olisi ikinä mennytkään poikki.
Nieleskelin kiukkuani...juuri kun olin tehnyt mielessäni pikaisen päätöksen etten ikinä tapaisi tätä miestä enään...niin nyt olinkin sitten sanaton.
Lopetin puhelun ja jäin pyörittelemään ennustusta päässäni...oli marraskuu...miten hitossa muuttaisin yhteen...minähän asuin Prahassa...eikä minulla ollut aikomustakaan lähteä sieltä.

No tuli helmikuu ja sain puhelun kyseiseltä mieheltä...en tiedä miksi ärsyynnyin siitä niin suunnattomasti joten kysyin että oliko hän suhteessa ja hän myönsi ja sanoi jo asuvansa tämän naisen kanssa yhdessä ja että he olivat kuun alusta muuttaneet yhteen.

Ja just niin...minä en ollutkaan sen ennustuksen nainen en tainnut olla edes kysyjä...hän taisi koko ajan ennustaa tälle miehelle ei minulle.

Miksi hitossa sitten soittelet minulle jos asut toisen kanssa...
Ei se ole niin yksinkertaista hän vastasi niin kuin oli aina vastannut...jotain ympäri pyöreää pitääkseen naisistaan kiinni..

Joo-o.... lopetin mielessäni sen suhteen ikuisiksi ajoiksi....
 Huvittaa oikein kirjailia Tommi Helstenin sanat "saat sen mistä luovut"....koska se pitää niiiiiiin paikkaansa....
Tehtyäni myös henkisesti päätöksen että nyt se olisi lopullisesti ohi suuri kivi putosi sydämmeltäni ja taakka harteiltani...ja tämä mies yritti saada minut takaisin hanakammin kuin koskaan aikaisemmin.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti