Heinäkuu meni...
Heinäkuun on jo useina vuosina ollut minulle jostain syystä kaikkein vaikeinta aikaa eikä haittaa yhtään vaikka olisinkin töissä koko kuukauden viikonloppuineen päivineen.
Mutta tänä vuonna olen saannut viettää unelmien heinäkuun...tekemättä kuitenkaan mitään sen ihmeellisempää...on vaan tuntunut hyvältä tulla tärkeäksi...olla tärkeä jollekkin ihmiselle ja ensimmäistä kertaa elämässä ilman paineita sitoutumisesta. Toki on vaikeaa olla kertomatta hänestä..tai kun kysytään mikä statukseni on elämässäni...en voi sanoa että olen varattu vaikka sydämmessäni olenkin.
Minulle ennustettiin hitaaaaaasti etenevää suhdetta...mietin että miten hitaasti suhde voi edetä jos se jatkuu kuukausi vuosi tolkulla...mutta tämä on tietenkin se syy...vietän aikaa ja paljon aikaa miehen kanssa johon en sitoudu ja joka ei sitoudu minuun mutta kuitenkin olemme uskollisia toisillemme.
Mietin että voiko tällaisessa "epävarmuudessa" elää mutta, ehkä tämä on jossain satunaisten tapaamisten ja seurustelun rajamailla että olemme joka päivä yhteydessä ja voimme olla joka päivä yhteydessä ja joka asiasta...mutta näemme harvemmin...en tajunnut että tämä on ideaali minullekkin.
Työni vie aikaa paljon ja samoin lapset...ajatus jatkuvan ajan antamisesta toiselle on tuntunut hankalalta...Nyt se ei ole vaikka tämä status kysymys nyt minua vainoaakin...mitä sanon muille...kun kaikilla on niin vahva oma miielipiteensä asiasta.
No takaisin aiheeseen. Olen toki ollut useaan otteeseen epävarma ja soittanut ennustajille...he eivät ole nähneet tätä miestä vaikka olisivat itse sen ennustaneetkin. Ennustajat eivät näe nykyhetkeen...voivat vaistota ajatuksesi ja uskokaa tai älkää tuntevat myös sen toisenajatukset...mutta eivät välttämättä näe tätä hetkeä ja taas ne joilla ei ole sellaista kykyä nähdä kuten esim tarot ennustajat he eivät ole nähneet nykyistä tilannettani he eivät näe tätä miestä vierelläni...johtuuko se siitä että sitoutumista ei ole vai mistä.
Tai miksi joku kysyy kuka on tämä mies ajatuksissasi tai kun kysyn tästä miehestä he kyllä näkevät sen...mutta vasta kun kysyn eli näkevätkö sittenkään...
Minulle vain ja ainoastaan ennustettu loppuelämän miestä...mutta kun kysyn tästä niin nekin jotka ovat sanoneet tämän olevan loppuelämän mies ovat ennustaneet eroa tai jopa toista miestä jota ei ole koskaan tullutkaan vaan se on ollut koko ajan sama...eli tässä herää kysymys...
Vaikuttaako toisen tunteiden muutos siihen että ikäänkuin olisi kyse eri miehestä vaikka ei olekkaan...nähdäänkö alku vasta kun tunteet lämpenevät ja mies uutena vaikka niin ei olisikaan...
Minulle ennustettiin miestä huhtikuun ekalle viikolle ja juhannuksena olisimme jo yhdessä ja että kaikki lähtisi käyntiin ulkoilma ravintolassa missä kova melu...musiikki...tai siitten konsertti.
Näin juuri kävikin...
Sama ennustaja ennusti että tapaisin kesäkuussa miehen...en tavannut..olin tämän saman kanssa koko ajan...sama ennustaja ennusti myöhemmin että kahden viikon sisällä viikonloppuna jollain matkalla tapaat hyvin samanoloisen miehen...ja se on sitten rakkautta...
en tavannut ikinä sitä toista vaan sulauduin entistä tiiviimmin tähän mieheen jonka kanssa muutamanakin viikonloppuna teimme pinen matkan...
Kun taas puhuin saman ennustajan kanssa hän ei nähnyt tätä miestä edelleenkään...eikä ole missään vaiheessa nähnytkään häntä tässä nykyhetkessä...
Tapaat elokuun aikana mihen jonka kanssa avio tai avoliitto...avioliitosta hän on puhunut ensimmäsestä ennustuksesta lähtien.
Miten on mahdollista että ennustaja joka on koko ajan tiennyt oikein...ei kuitenkaan näe nykyhetkeä tai sitä että ennustusten mies on ollut koko ajan sama.
No elokuulle minulle on ennustettu miestä usealta taholta...tämän miehen kanssa menen naimisiin...tämän miehen kanssa myöskin suurta rakkautta..sitä suurinta...tämä mies joka tulee elokuussa hän on loppueelämäni mies...!
Tänään on elokuun toinen päivä...muuttuuko kaikki tämän kuun aikana?...häviääkö tämä mies viereltäni uuden raivatessa tilaa itselleen avokämmenellä...kylmenevätkö tunteeni tähän mieheen samalla salamaniskulla kun rakastun toiseen...
No se selviää piankin...
Heinäkuun on jo useina vuosina ollut minulle jostain syystä kaikkein vaikeinta aikaa eikä haittaa yhtään vaikka olisinkin töissä koko kuukauden viikonloppuineen päivineen.
Mutta tänä vuonna olen saannut viettää unelmien heinäkuun...tekemättä kuitenkaan mitään sen ihmeellisempää...on vaan tuntunut hyvältä tulla tärkeäksi...olla tärkeä jollekkin ihmiselle ja ensimmäistä kertaa elämässä ilman paineita sitoutumisesta. Toki on vaikeaa olla kertomatta hänestä..tai kun kysytään mikä statukseni on elämässäni...en voi sanoa että olen varattu vaikka sydämmessäni olenkin.
Minulle ennustettiin hitaaaaaasti etenevää suhdetta...mietin että miten hitaasti suhde voi edetä jos se jatkuu kuukausi vuosi tolkulla...mutta tämä on tietenkin se syy...vietän aikaa ja paljon aikaa miehen kanssa johon en sitoudu ja joka ei sitoudu minuun mutta kuitenkin olemme uskollisia toisillemme.
Mietin että voiko tällaisessa "epävarmuudessa" elää mutta, ehkä tämä on jossain satunaisten tapaamisten ja seurustelun rajamailla että olemme joka päivä yhteydessä ja voimme olla joka päivä yhteydessä ja joka asiasta...mutta näemme harvemmin...en tajunnut että tämä on ideaali minullekkin.
Työni vie aikaa paljon ja samoin lapset...ajatus jatkuvan ajan antamisesta toiselle on tuntunut hankalalta...Nyt se ei ole vaikka tämä status kysymys nyt minua vainoaakin...mitä sanon muille...kun kaikilla on niin vahva oma miielipiteensä asiasta.
No takaisin aiheeseen. Olen toki ollut useaan otteeseen epävarma ja soittanut ennustajille...he eivät ole nähneet tätä miestä vaikka olisivat itse sen ennustaneetkin. Ennustajat eivät näe nykyhetkeen...voivat vaistota ajatuksesi ja uskokaa tai älkää tuntevat myös sen toisenajatukset...mutta eivät välttämättä näe tätä hetkeä ja taas ne joilla ei ole sellaista kykyä nähdä kuten esim tarot ennustajat he eivät ole nähneet nykyistä tilannettani he eivät näe tätä miestä vierelläni...johtuuko se siitä että sitoutumista ei ole vai mistä.
Tai miksi joku kysyy kuka on tämä mies ajatuksissasi tai kun kysyn tästä miehestä he kyllä näkevät sen...mutta vasta kun kysyn eli näkevätkö sittenkään...
Minulle vain ja ainoastaan ennustettu loppuelämän miestä...mutta kun kysyn tästä niin nekin jotka ovat sanoneet tämän olevan loppuelämän mies ovat ennustaneet eroa tai jopa toista miestä jota ei ole koskaan tullutkaan vaan se on ollut koko ajan sama...eli tässä herää kysymys...
Vaikuttaako toisen tunteiden muutos siihen että ikäänkuin olisi kyse eri miehestä vaikka ei olekkaan...nähdäänkö alku vasta kun tunteet lämpenevät ja mies uutena vaikka niin ei olisikaan...
Minulle ennustettiin miestä huhtikuun ekalle viikolle ja juhannuksena olisimme jo yhdessä ja että kaikki lähtisi käyntiin ulkoilma ravintolassa missä kova melu...musiikki...tai siitten konsertti.
Näin juuri kävikin...
Sama ennustaja ennusti että tapaisin kesäkuussa miehen...en tavannut..olin tämän saman kanssa koko ajan...sama ennustaja ennusti myöhemmin että kahden viikon sisällä viikonloppuna jollain matkalla tapaat hyvin samanoloisen miehen...ja se on sitten rakkautta...
en tavannut ikinä sitä toista vaan sulauduin entistä tiiviimmin tähän mieheen jonka kanssa muutamanakin viikonloppuna teimme pinen matkan...
Kun taas puhuin saman ennustajan kanssa hän ei nähnyt tätä miestä edelleenkään...eikä ole missään vaiheessa nähnytkään häntä tässä nykyhetkessä...
Tapaat elokuun aikana mihen jonka kanssa avio tai avoliitto...avioliitosta hän on puhunut ensimmäsestä ennustuksesta lähtien.
Miten on mahdollista että ennustaja joka on koko ajan tiennyt oikein...ei kuitenkaan näe nykyhetkeä tai sitä että ennustusten mies on ollut koko ajan sama.
No elokuulle minulle on ennustettu miestä usealta taholta...tämän miehen kanssa menen naimisiin...tämän miehen kanssa myöskin suurta rakkautta..sitä suurinta...tämä mies joka tulee elokuussa hän on loppueelämäni mies...!
Tänään on elokuun toinen päivä...muuttuuko kaikki tämän kuun aikana?...häviääkö tämä mies viereltäni uuden raivatessa tilaa itselleen avokämmenellä...kylmenevätkö tunteeni tähän mieheen samalla salamaniskulla kun rakastun toiseen...
No se selviää piankin...
